Jehu Harjoitus

Riskitason tarkoituksena on osoittaa, missä ruuduissa A- ja B-kiireellisyysluokan pelastustoimintaa edellyttäviä onnettomuuksia tapahtuu kaikkein todennäköisimmin.

Jauhesammutinta käytetään palon ollessa täyden palon vaiheessa tai silloin jos kohteesta muodostuu paljon savua ja palavaan materiaaliin ja pintoihin ei päästä käsiksi. Jauhetta käytettäessä näkyvyys huononee oleellisesti ja sakea jauhepilvi vaikuttaa lämpökameran näkymään.

Tilanteeseen osallistuvat resurssit
ilmoittautuvat pelastustoimen johtajalle
PE KUTSU –ryhmässä.

Viestintä tähystyslennolla
Ennen tähystyslennolle lähtöä:

• Lentoilmoitus hätäkeskukseen (viranomaisnumeroon).

Lennolle lähdettäessä:

• Lähetä VIRVE- tilatieto ” Matkalla”
  Tilatieto lähetetään kiitotien päässä lentoon lähdettäessä tai siirtolennon kyseessä ollessa vasta reitille saavuttaessa (tehtävän suoritus alkaa)

Palo- ja savuhavainnon yhteydessä:

• Ilmoitus alueen hätäkeskukseen INFO- ryhmässä, esim. OUL PE INFO
• Yhteys pelastustoiminnan johtajaan INFO- ryhmässä esim. PPK PE INFO – sovitaan käytettävästä puheryhmästä.
• Jos tehtävän hoitamiseen ei osallistu muita viranomaisia, viestintä hoidetaan hätäkeskusaluekohtaisissa PE LENTO- ryhmissä, esim. KUO PE LENTO.
• Mikäli samassa puheryhmässä XXX PE LENTO on yhtäaikaisten tapahtumien johdosta viestiliikennettä, odota kunnes puheryhmä vapautuu.
• Jos tehtävän hoitamiseen osallistuu poliisi tai muita viranomaisia pelastustoimen lisäksi, käytetään YL- toimintaryhmiä, esim. VAA YL 1

Tehtävältä vapautuminen/tähystyslennon päättyminen:

• Lähetä VIRVE- tilatieto ”Vapaa/asemalla”
  Tilatieto lähetetään kiitotien päässä heti lennon päätyttyä tai siirtolennon kyseessä ollessa reitiltä poistuttaessa (tehtävän suoritus päättyy).

Paloluokkaan P2 kuuluvan rakennuksen kantavien ja paloa osastoivien rakenteiden palonkestovaatimukset ovat yleensä 30 minuuttia. Näiden rakennusten kerroslukua ja henkilömääriä on rajoitettu käyttötavan mukaan. Tyypillisiä P2-luokkaan kuuluvia rakennuksia ovat 1-kerroksiset kokoontumis-, majoitus-, hoitolaitos- tai tuotantotiloja sisältävät rakennukset, pienehköt em. tiloja sisältävät 2-kerroksiset rakennukset sekä enintään 8-kerroksiset puurunkoiset asuin- tai toimistorakennukset.

Tehokas pelastustoiminta katsotaan alkavaksi, kun:

• tulipaloissa vesi on työparin suihkuputkella ja sammutustoiminta on mahdollista aloittaa tai savusukellustehtävässä sitä, milloin savusukellusvalvojalle ilmoitetaan savusukelluksen aloittamisesta
• liikenneonnettomuuksissa sitä, että syttymisen estämiseksi tarvittavat toimenpiteet ja kiinnijuuttuneen potilaan ollessa kysymyksessä pelastusvälinesarja on selvitetty ja irrottaminen on mahdollista aloittaa
• kemikaalionnettomuudessa sitä, että kemikaalisukellus, joka edellyttää roisketiivistä suojapukua, on mahdollista aloittaa
• pintapelastustehtävässä tai ihmisen pelastamistehtävässä sitä, että pelastamisen mahdollistava kalusto on selvitetty ja tarvittava toiminta voidaan aloittaa

Pelastusyhtymä koostuu johtajasta, johtokeskuksesta ja vähintään kahdesta pelastuskomppaniasta tukimuodostelmineen.

Tällöin voi olla tarkoituksenmukaista tehdä perusselvitys alkusammutustiedustelulla, jolloin ryhmänjohtaja ja kakkonen kiirehtivät selvittämään tilannetta alkusammuttimilla ykkösen ja konemiehen jäädessä tekemään perusselvitystä. Vahvuudella 1+5 alkusammutustiedustelussa on ryhmänjohtajan ja kakkosen mukana myös ykkönen.

Pelastusajoneuvossa on syytä olla riittävän suuret ja tehokkaat alkusammuttimet ammattilaiskäyttöön, vähintään 9 kg jauhesammutin ja 9 litran vaahtosammutin, joissa on parhaat mahdolliset sammutteet sisällä. Lisäksi ajoneuvossa voi olla muitakin alkusammuttimia kuten hiilidioksidisammutin ja reppusammutin tai heittosammuttimia (kuva 17.). Kohteessa voi olla alkusammuttimia, joita voidaan käyttää tilanteessa oman kaluston tukena, esimerkiksi pikapaloposti.

Pelastusjoukkue koostuu johtajasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusryhmästä.

Korkeapainesammutuslaitteiksi katsotaan ne laitteet, jotka tuottavat yli 20 baarin paineen. Tyypillisesti paine on kuitenkin luokkaa 100 – 300 bar.

Pelastustoimen johtamisessa voidaan soveltaen käyttää seuraavia periaatteita (Pelastusopisto, Johtamisen tiimi):
1. Pelasta: Ihmiset, omaisuus ja muut arvot
2. Torju suurin uhka: miten onnettomuus kehittyy
3. Luo painopiste: käytä voimaa (henkilöstö ja kalusto)
4. Käytä olosuhteita hyväksi: rakenteet, sää, maasto
5. Huolehdi jatkuvuudesta: vaihtomiehistö, huolto
6. Tiedustelu jatkuvasti: hanki aktiivisesti tietoa
7. Ennakoi: pidä yllä tilannekuvaa, varaudu muutoksiin
8. Johda aktiivisesti: raportointi, tilanneilmoitukset, etupainotteisuus

Tilapäisesti pelastustoimintaa johtava henkilö voi määrätä ihmisiä suojautumaan, evakuoida ihmisiä ja omaisuutta sekä ryhtyä sellaisiin välttämättömiin toimenpiteisiin, joista voi aiheutua vahinkoa kiinteälle tai irtaimelle omaisuudelle siinä määrin kuin ne ovat välttämättömiä ihmisten, omaisuuden ja ympäristön pelastamiseksi ja suojaamiseksi sekä onnettomuudesta aiheutuvien vahinkojen rajoittamiseksi ja onnettomuuden seurauksien lieventämiseksi.

Korkeapainesammutuslaitteet ovat korkeapainejärjestelmiä, joiden sammute on vesi. Korkeapainelaitteiden sammutusteho perustuu veden pieneen pisarakokoon (mikropisaraan) ja pisaroiden suureen yhteenlaskettuun pinta-alaan (eli jäähdytystehoon), jäähdytykseen ja tukahdutukseen.

Avunsaantiaikaa mitataan A- ja Bkiireellisyysluokan tehtävistä.

Sammutussuihkut ja vesivirrat rakennuspaloissa

1. Järeä suihkuputki 1500 l/min
2. Suihkuputki C-liittimellä 400-600 l/min
3. Vesitykki 2200 l/min
4.  Pistosuihkuputki 70 l/min

Radioliikenteen kultaiset säännöt:

• harkitse mitä aiot sanoa
• kuuntele / seuraa muodostuuko yhteys
• muista tangentin oikea käyttö (tangentti pohjaan, vihreä valo + merkkiääni, puhu sitten vasta)
• älä huuda, puhu normaalilla äänelläsi ja noin 5 – 10 sentin etäisyydellä mikrofonista
• puhu lyhyesti (Huom. puheaika voi olla rajoitettu parametroinnilla max. 60 sekuntiin)
• kuuntele aina vastapuolen lähetys loppuun
• toista aina käskyt ja tärkeimmät tiedot
• seuraa liikennettä, pysy tilanteen tasalla ja oikeassa ryhmässä
• lopeta yhteys selvästi
• noudata liikennekuria

Ensitoimenpiteisiin kuluvalla ajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu tiedusteluun ja sellaiseen ensimmäiseen kalustoselvitykseen, joka mahdollistaa tehokkaan pelastustoiminnan aloittamisen.

Pelastusryhmän perustyönjako vahvuudella 1+3 ensitoimenpiteisiin kuuluvissa selvityksissä on seuraava:

• Pelastusryhmän johtajan tehtävänä on tiedustelu ja ryhmän toiminnan johtaminen sekä toiminta suojaparissa. Tarvittaessa hän osallistuu selvitysten tekoon ja käyttää alkusammuttimia (perusselvitys alkusammutustiedustelulla).
• Konemiesselvittää pääjohdon sekä lisävesivalmiuden, suojaparin työjohdon tarvittaessa ja savutuulettimen sekä toimii savusukellusvalvojana ja suojaparissa.
• Ykkönen selvittää työjohdon (tai letkukelalaitteen) ja toimii pelastusparissa.
• Kakkonen käyttää raivausvälineitä ja toimii pelastusparissa, avustaa ykköstä selvityksissä ja tarvittaessa käyttää alkusammuttimia (perusselvitys alkusammutustiedustelulla).
• Ykkönen ja kakkonen muodostavat 1. pelastusparin

Pelastusryhmän tulee kyetä ensitoimenpiteinä heti palopaikalle saavuttuaan seuraavaan:
- Etsimään palavaan tilaan jääneitä tai palon saartamia ja saattamaan heidät turvaan ja tarvittaessa kyettävä järjestämään savusukellus pelastussukellusohjeen mukaisesti.
- Ihmisten pelastamiseksi, ympäristön suojaamiseksi, palon rajoittamiseksi tai sammuttamiseksi selvittämään vähintään yksi työjohto tai muilla täydentävillä sammutusmenetelmillä on kyettävä turvaamaan tilanne.
- Pelastusryhmä voi tarvittaessa käyttää alkusammuttimia tai heittosammuttimia palon sammuttamiseen tai rajoittamiseen, jos se nopeuttaa tai on tarkoituksen mukaisin keino tilanteen hallinnan kannalta. Nopea tiedustelu käsisammuttimilla vahvuudella 0+2 voi olla joissakin tilanteessa paras ja tarkoituksen mukaisin ratkaisu.

Jos radioyhteyttä ei synny tai kuuluvuus on huono:

VÄLTÄ

• voimalinjat ja suuret muuntajat tms. aiheuttavat voimakenttiä, jotka haittaavat yhteyksiä
• jyrkät mäet, syvät kuopat tms. haittaavat yhteyttä
• raskaiden rakenneosien rajaamat tilat, luolat, laivojen sisätilat tms. ovat yleensä heikon kuuluvuuden tai katveen alueita

MUISTA

• jos et rakennuksissa sisällä saa yhteyttä, palaa paikkaan jossa on kenttää
• sinulla on kuunteluvelvoite - varmista, että täytät sen, jos et muuten kuule, järjestä yhteydenpito muulla tavoin (naruyhteys, mies ja radio toimimaan välittäjänä yms.)

Vaahtosammutinta käytetään, kun palaviin pintoihin ja palokohteeseen päästään suoraan käsiksi. Myös tässä tilanteessa voidaan käyttää jauhetta, mutta jauhe huonontaa näkyvyyttä ja aiheuttaa jälkivahinkoa.

Pelastustoiminnan toimintavalmiusajalla tarkoitetaan aikaa, joka alkaa siitä, kun ensimmäinen yksikkö vastaanottaa hälytyksen ja päättyy siihen, kun pelastusryhmä aloittaa tehokkaan pelastustoiminnan.

Huoneistopalon vaiheet:

1. alkupalo
2. täysi palo eli täyden palon vaihe
3. hiipuva palo.

Pelastusryhmän perustehtävät sammutustehtävässä ovat seuraavat:

• Pelastaa vaarassa olevat ihmiset.
• Suojata palavan kohteen välitön ympäristö.
• Rajoittaa tulipalo, milloin sen sammuttaminen ei heti ole mahdollista.
• Sammuttaa tulipalo.

UHPS (Ultra High Pressure System) on korkeapainejärjestelmä, joka muodostaa sammutteen veden ja vaahdotteen kanssa. Sammutteen sekaan voidaan lisätä vaahdotetta 0-6% välillä.

Pelastustoiminnan toimintavalmius muodostuu viidestä osatekijästä: henkilöstön määrästä ja laadusta, kaluston määrästä ja laadusta, ennakkoon laadituista toiminnallisista suunnitelmista, johtamisen organisoinnista sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusajasta.

Cobran vesivirtaama on noin 60 -70 litraa minuutissa käyttöpaine noin 300 bar.

Pisarakoolla on suuri merkitys jäähdytysvaikutukseen. Esimerkiksi keskimääräisen pisaran koon ollessa luokkaa 0,4 mm (sumusuihkussa
käytettävää pisarakokoa) yhdestä litrasta vettä syntyy pisaroita, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on n. 15 m2. Keskimääräisen pisaran koon
ollessa luokkaa 0,08 (mikropisaran koko) yhdestä litrasta vettä syntyy pisaroita, joiden yhteen laskettu pinta-ala on noin 75 m2.

Pienpisara- ja epäsuorassa sammutuksessa optimaaliseksi pisarakooksi on arvioitu n.
0,35mm , alle 0,1 mm pisarat eivät lennä savupatjaan vaan kulkeutuvat kaasuvirtausten
mukana ulos tilasta, suuret pisarat eivät ehdi höyrystyä ja kulkeutuvat lattialle

Hätäkeskukset päivystävät seuraavia, hätäkeskusalueen pelastuslaitosten yhteysryhmiä
ja yhteistoimintaan tarkoitettuja puheryhmiä:

• PE ANTO- ryhmät
• PE INFO- ryhmät
• TILATIETO- ryhmät
• YLKUTSU- ryhmät (yksi/hätäkeskusalue)

CAFS (CompressedAir Foam System)

Ilma sekoitetaan sammutuslaitteessa tai auton pumpussa valmiiksi vaahtoliuokseen (vesi +
vaahdote 0,3% + ilma = CAF), sammutetta saadaan runsaasti pienestä vesimäärästä (300 litraa
vettä -> 2000 litraa sammutetta), virtaushäviöt pieniä voidaan selvittää kauas (200 m)

Paloluokkaan P1 kuuluvan rakennuksen kantavien rakenteiden oletetaan pääsääntöisesti kestävän palossa sortumatta. Kantavien ja paloa osastoivien rakenteiden palonkestovaatimukset ovat vähintään 60 minuuttia. Rakennuksen kokoa ja henkilömäärää ei ole rajoitettu. P1-luokkaan kuuluvia rakennuksia ovat kaikki yli 2-kerroksiset rakennukset lukuun ottamatta enintään 8-kerroksisia puurunkoisia asuin- tai toimistorakennuksia, jotka kuuluvat P2-luokkaan. P1-luokan rakennuksia ovat usein myös 1- tai 2-kerroksiset suuret kokoontumis-, majoitus-, hoitolaitos- tai tuotantotiloja sisältävät rakennukset.

Eniten paloja aiheuttaa liesi n. 700kpl/v, näissä tapauksissa palon syy on ollut
ihmisen toiminta.

Pelastustoimintaan kuuluu pelastuslain 32 §:n mukaan
1) hälytysten vastaanottaminen;
2) väestön varoittaminen;
3) uhkaavan onnettomuuden torjuminen;
4) onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen;
5) tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen;
6) 1—5 kohdassa mainittuihin tehtäviin liittyvät johtamis-, viestintä-, huolto- ja muut
tukitoiminnat.

Pelastusryhmä koostuu johtajasta, vähintään kolmesta ja enintään seitsemästä henkilöstä sekä tehtävän mukaisista ajoneuvoista ja kalustosta.

Alkuselvityksiä ovat:

• perusselvitykset (perusselvitys maantasossa ja kerrokseen, perusselvitys alkusammutustiedustelulla, perusselvitys käyttäen nousujohtoa, perusselvitys irtotikkailla, perusselvitys ulkokautta)
• työjohtoselvitys
• vaahtokalustoselvitys
• letkukelalaiteselvitys
• alkusammutusselvitys.

Lisäselvityksiä ovat:

• säiliöautoselvitys
• paloposti- tai vesiasemaselvitys
• moottoriruiskuselvitys
• toisen työjohdon selvitys vuorojakoliittimestä tai pumpulta
• vaahtokalustoselvitys muun selvityksen lisäksi
• tikasselvitys, jos ei kuulu alkuselvitykseen
• savutuuletuskaluston selvitys
• valaistuskaluston selvitys
• alkusammutuskaluston selvitys, jos ei kuulu alkuselvitykseen
• jälkivahinkotorjuntakaluston selvitys.

Pelastustoiminnan johtajan toiminnan yleiset tavoitteet ovat:
1. toiminnan nopea käynnistäminen
2. käytettävissä olevien voimavarojen tarkoituksenmukainen jakaminen
3. eri toimialojen, organisaatioiden ja yksiköiden yhteistoiminnan järjestely
4. johtamisjärjestelmän selkeä ja yksinkertainen toimeenpano
5. tilannekuvan ylläpitäminen, tehtävien seuranta sekä päätöksenteko

Pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä ovat A- ja Bkiireellisyysluokan tehtäviin hälytettäviä pelastustoiminnan muodostelmia.

Heittosammutin
Kertakäyttöinen sammutin, jonka toiminta perustuu hienojakoisten alkali- ja alkalimetallihiukkasten muodostumiseen aerosolin muodostavan aineen palamisen yhteydessä. Aerosoli sisältää 70 % kaasua ja 30 % kiinteitä kaliumhiukkasia. Sammutusvaikutus on inhibitio.

Yli 8-kerroksisiin rakennuksiin ja 3 - 8-kerroksisiin puukerrostaloihin on määräysten mukaan asennettu selvitysten helpottamiseksi porrashuoneisiin kiinteät sammutusvesiputkistot eli ns. kuiva- tai märkänousujohdot. Nousuputkivaatimuksissa on lisäksi pelastuslaitoskohtaisia alueellisia ohjeistuksia.

Lisäksi nousujohtoja voi olla rakennuksissa, joissa on suuria palavia kattopinta-aloja (kauppakeskukset, suuret teollisuusrakennukset). Tapauskohtaisesti nousujohtoja voi olla myös rakennuksissa, joissa on vaikea päästä katolle selvitysten tekemisen kannalta

1 litra vettä (=1 kg) -> 100 °C vesihöyryä 1700 litraa, 500 oC vesihöyryä 3500 litraa

Käyttöpaineet näissä laitteissa ovat 60 – 300 bar, veden virtaaman ollessa 38 – 70 litraa minuutissa ja jopa 120 litraa/minuutissa. Osassa korkeapainesammutuslaitteistoista on myös säädettäviä suihkukulmia. Tyypillisesti korkeapainelaitteen yhtenäinen kantama on 4-6 metriä ja vesisumun kantama 6 - 16 metriä.